Perkele! Suomi 100 vuotta

 Perkele! Suomi 100 vuotta läpäisty

Kehittäjä: Aasipelit

Julkaisuvuosi: 2017, 5v juhlapainos 2022

Todellisten patrioottien alunperin Suomen juhlavuonna 2017 tekemä kolmen pienen pelin kokonaisuus, joka ilmentää kansakuntamme parhaimpia ominaisuuksia.

Nakkikioskitappelu

Todellisin kuvaus Hesasta, jota videopeleissä on koskaan nähty.

Nakkikioskitappelussa pihtiputaalainen hitsaaja Kyösti tavoittelee kultaita nakkisämpylää, jonka saadakseen hänen on voitettava vastustajia ympäri Suomea perinteisessä nakkikioskitaistelussa.

Kuten arvata saattaa, on kyseessä tappelupeli. A:sta lyö turpaan, B:stä suojaa vastustajan turpaanvetolyöntejä. Joskus ruudulle ilmaantuu keskisormen kuva, jolloin selectiä painamalla voi aloittaa vittuilun, jonka onnistuessa (tai vastustajan vittuilut torjuessa) vastustaja menee tainnoksiin, jolloin saa tehtyä useita lyöntejä ilmaiseksi.

Kaikki vastustajat ovat hieman erilaisia, mutta oikeastaan varsin helppoja. Vaikein on tietysti pelin viimeinen vastus, joka ei vittuiluakaan sulata, mutta perusvastuksista ehdottomasti vaikein on Pieksämäen Make, joka tosin hänkin tippuu helposti vittuilumekaniikan ansiosta.

Tämä on näistä peleistä ehdottomasti hauskin, mutta pelattavaa on lopulta aika vähän. Kaksinpeliä en ole koskaan kokeillut, niin en tiedä millainen se on. Tätä pelailtiin jonkun verran kesän lopulla meidän tupareissa, kun piti opettaa latvialaisille kavereille hieman suomalaisesta kulttuurista. Tässä pelissä pidin erityisesti siitä, että Oulun (tai Uolun) vastustaja on nimeltään Tane. En tiedä onko tämä ollut ihan sattumaa, vai tarkoituksellinen kunnianosoitus Oulun legendaariselle Kolikko-Tanelle. Muutoin entisenä oululaisena hieman harmitti se, ettei Tanea vastaan taisteltu Pohjois-Pohjanmaan lengendaarisimmalla katustaisteluarenaalalla, eli Letkunpuiston Piccolo grillillä.

Talvisota

Talvisotaa voi pelata Zapperilla.

Talvisodan Mannerheim on ehkä suosikkiasiani tässä koko pelikasetissa. Todella sympaattinen äijä.

Talvisota on nimensä mukaan peli, jossa taistellaan sodistamme urhoollisimmassa. Ikävästä logistisesta kömmähdyksestä johtuen pelaaja, alokas Nönnönnöö joutuu suojaamaan rintamalinjaa yksin koko Puna-armeijaa vastaan.

Tätä voi pelata Zapperilla ja siitähän minä nautin. Peli on aika yksinkertainen ja helppo. Ruudulle ilmestyy talviseen maisemaan vihollisia ammuttavaksi. Jos niitä ei ammu riittävän nopeasti, ampuvat he pelaajan ja Suomen itsenäisyys menetetään. Myöhemmissä vaiheissa ruudulle ilmestyy myös lottia, jotka jonkun takia ovat päättäneet lähestyä Suomen asemia rinnan neuvostojoukkojen kanssa. Lottia ei saa ampua, koska siitä seuraa kuolemantuomio. Loppua kohden jonkun verran vihollisten ilmaantumisnopeus kasvaa, mutta mihinkään kovin mahdottomiin tahteihin ei pelissä mennä. Viholliset on myös aika isoja, joten niihin osuu varsin helposti, vaikka välillä nopeammissa kohdissa piti kyllä toinen silmä sulkea.

Vaikka ei olisikaan kovin hyvä valopyssypeleissä, niin Talvisota on kyllä hyvin armollinen, koska kuoleman jälkeen taitaa saada loputtomasti jatkaa samasta kentästä.

Tässä pelissä pidän ehdottomasti eniten välikuvien tsemppaavasta Mannerheimista. Häneltä kun saa pelin lopussa sydämen, niin se on todennäköisesti paras palkinto, jonka minkään videopelin läpäisystä voi saada.

Saimaannorpan kosto

Nestorin on navigoitava läpi ihmisen Saimaaseen laittamien kalaverkkojen, miinojen ja muiden vaarojen ohi.

Saimaannorpan kosto on shoot 'em up, jossa avaruusaluksen sijaan ohjastetaan saimaannorppaa nimeltä Nestori. Ihminen on lykännyt Saimaan täyteen kaikenlaista paskaa ja Nestorin on aloitettava taistelu ihmistä vastaan palauttaakseen luonnon tasapainon.

Kaikki muut pelit olin läpäissyt jo aiemmin, mutta tämä jäi aiemmin ihan alkuunsa. Tässä pelissä on muutamia todella kiperiä kohtia, joissa henki lähtee todella helposti esimerkiksi siksi, että robottikaloihin on välillä aika vaikea osua. Pelin vaikein kohta on ehkä kolmosjaksossa se, kun maastossa on edgy ylösalaisin oleva risti. Siinä on ajoitettava lähtö nousuun oikein ja osuttava nopeasti nousun huipulla olevaan viholliseen. Lisäksi kaltaiseni hartaan kristityn on vaikea pelata tuota kohtaa kavahtamatta saatananpalvontaan viittaavaa symboliikkaa. Olin vähän yllättynyt siitä, että kolmoskentän jälkeen peli tuntuikin helpottavan aika paljon aina kolmanneksi viimeiseen kenttään asti, jonka alkupäässä oli myös varsin kiperiä kohtia. Viimeisessä bossissa vetäisin jonkun takia pari game overia, vaikka kuvio oli varsin yksinkertainen ja täysin ennakoitavissa.

Saimaannorpan kostossa on tästä setistä ehdottomasti eniten pelattavaa ja se on myös vaikein näistä peleistä. Tässä pelissä pidin erityisesti Saimaan pohjan ahvenvitojen kekseliäästä animoinnista.

Perkele! Suomi 100 vuotta on hieno teos, jonka yksinkertaiset pelimekaniikat on kuorrutettu hienolla suomalaisuudella ja hyvillä musiikeilla. 4,5/5

Hyvää itsenäisyyspäivää ja suuri kiitos tekijöille tämän pelin tekemisestä, suuri kiitos sen saattamisesta digitaaliseen myyntiin, josta itsekin sen Everdrivelle sain lyötyä ja myös erittäin suuri kiitos pelin tekijälle aikoinaan ilmaisen paperisen ohjekirjan lähettämisestä! Ohjekirja on hauskaa luettavaa!