Arcade Classics
Peli #44: Arcade Classics
Julkaisuvuosi: 1996
Peli on julkaistu myös Mega Drivellä, koska kukapa ei tarvitsisi Pongia huipputehokkaalle blast processing -hirmulaitteelleen.
Kokoelma vanhoja Atarin arcadepelejä Segan käsikonsolilla vuonna 1996. Tämän pelikokoelman syntytarinaan liittyy ilmeisestikin se, että Atari oli vuonna 1984 rekisteröinyt itselleen patentin "horizontal scrolling on a video display". Atari ei kauheasti hyötynyt tästä patentista, koska se oli ilmeisesti aika epämääräinen. Atarilla meni kuitenkin 1993 taloudellisesti huonosti ja Atari päätti hakea kirstun pohjalle hieman kolikoita haastamalla Segan oikeuteen. Atari vaati haasteessaan Game Gearin ja Mega Driven valmistuksen keskeytystä. Nämä olivat tähän mennessä vissiin Atarin mielestä ainoat videopelilaitteet, joissa esiintyy vaakasuuntaista rullausta videonäytöllä. Oikeusjuttu kuitenkin soviteltiin käräjäsalin ulkopuolella. Sega osti $40 miljoonan dollarin edestä Atarin osakkeita ja maksoi $50 miljoonaa yli 70 Atarin patentin käyttölisenssistä. Lisäksi firmat sopivat lisensoivansa vuosittain enintään viisi toistensa tekemää peliä aina vuoteen 2001 saakka ja peruuttaa kaikki oikeustoimet toisiaan vastaan. Hieno oikeusjuttu. Tämä ristiinlisensoinnin seurauksena syntyi vain yksi videopelituote ja se on tämä Segan vääntämä Arcade Classics. Atari ei saanut aikaiseksi tehdä esimerkiksi Sonicia Jaguarille. Sega sitten päätti lisensoida vuoden 1980 Centipeden ja Missile Commandin ja jonkun ihmeen takia oli pakko vielä survoa vuoden 1977 Ultra Pong tälle kasetille. Ei hyvää päivää. Näistä peleistä on saatavilla "alkuperäiset versiot" ja hieman "graafisesti parannellut" "Sega-versiot". Näissä oli sen verran vaikeasti huomattavia eroja, että tämän postauksen kuvakaappauksista suurin osa on otettu tietokoneen emulaattorilla tavanomaisten käppäisten kännykkäkamerakuvien sijaan, jotta saatoin heti nimetä tiedostot ja muistaa vielä tässä kirjoitusvaiheessa, että kumpi versio oli kumpi.
Centipede
Centipede on vuonna 1980 julkaistu kolikkopeli. Centipedessä ollaan pieni alusasia taikametsässä. Ruudun yläruudusta alkaa tulla tuhatjalkainen, joka pitää surmata pienen aluksen aseella. Tuhatjalkainen vaihtaa suuntaa ja laskeutuu seuraavalle riville osuessaan sieneen tai seinään. Kun tuhatjalkaista ampuu, katkeaa se kahtia ja osat lähtevät eri suuntiinn. Muita vihollisia pelissä ovat jatkuvasti ruudulle tuleva ylös ja alas menevä hämähäkki, ruudun läpi putoava sieniä vanavedessään jättävä kirppu sekä ruudun poikki ylhäällä kulkeva ikävä skorpioni. Sienet ovat tuhottavissa neljällä osumalla. Hämähäkistä saa sitä enemmän pisteitä mitä lähempänä pelaajaa se on kuollessaan. Skorpionista saa 1000 pistettä, mutta siihen on vaikea osua. Skorpioni lisäksi myrkyttää kaikki sienet tieltään, jolloin tuhatjalkainen syöskyy niihin koskiessaan suoraan ruudun alaosaan. Kirppu ilmestyy aina silloin, kun ruudun alaosa on suunnilleen tyhjennetty sienistä. Kirpusta saa ihan hyvin pisteitä ja niitä tulee usein monta peräkkäin.
 |
| Centipede original version |
 |
| Centipede Sega version |
 |
| Centipeden pistetaulukko. |
Peli oli aluksi aika vaikea, koska en tyhmänä tajunnut, että alusta voi liikuttaa myös ylös ja alas. Peli ei siis olekaan automaattisesti menetetty heti, kun tuhatjalkainen pääsee ruudun alimmalle riville. Tätä sai ehkä jotain toistakymmentä kertaa kokeilla ennen kuin sain aikaiseksi hi score -listan ykköstuloksen. Siihen sai kyllä aika tovin pelata, varmaan joku puolen tunnin peli oli suunnilleen se. Onneksi tietyn pistemäärän jälkeen saa aina lisäelämiä. Vaikka tämä peli ei sinänsä ole ihan kamalan vaikea, niin kyllä tässä helposti kuolemaan johtavia virheitä tulee tehtyä. En ole varma, olenko Centipedeä kamalasti missään muussa formaatissa aiemmin pelannutkaan, vaikka peli nyt sinänsä on toki tuttu. Sen verran mitä netistä katselin videoita ihan arcadeversiosta, niin tämä Game Gearin versiohan on kamalan hidas ja jäykkä. Kyllä tästä silti jotenkin ihan nautti sen hetken, mitä tuon piste-ennätyksen saamiseen meni aikaa. Alkuperäisen ja Sega-version välinen graafinen ero oli naurettavan pieni. Nyt kiinnostaisi päästä kokeilemaan alkuperäistä arcade-Centipedeä. Sellainen ehkä onneksi löytyy Tampereelta joko pelimuseosta tai jostain Särkänniemen arcadesta.
Missile Command
Krytol -planeetan alienit ovat aloittaneet hyökkäyksen planeetta Zardonille. Zardon on viimeinen rauhanomainen planeetta. Sen asukkaat ovat työteliäitä eikä rikollisuutta ole lainkaan. Zardonilla on tehokas puolustusjärjestelmä, kuin Israelin Iron Dome konsanaan. Pelaajan täytyy puolustaa kuutta omaa kaupunkiaan vihollisen raketeilla ampumalla raketteja alas omilla raketeillaan. Jossain vaiheessa vihollisen arsenaaliin tulee myös älykkäitä pommeja, jotka voivat vaihtaa suuntaa sen mukaan, minne pelaaja ampuu. Tässä versiossa nämä erikoispommit olivat oletuksena tyhmiä, eivätkä osanneet vaihtaa suuntaa. Tämä sopi minulle vallan hyvin, koska tähtäimen liikuttelu oli tässä Game Gearin versiossa todella hidasta.
 |
| Missile Command original version |
 | ||
Missile Command Sega version
|
Tämän pelin piste-ennätys olikin huomattavasti helpompi rikkoa kuin Centipedessä. Olisikohan vaatinut kolme yritystä. Jostain 12 aallosta alkaen alkaa saada jo kuusinkertaiset pisteet kaikesta mihin osuu, niin alkaa kertyä pottia melko nopeasti. Jossain vaiheessahan ohjukset alkavat olla niin nopeita, että on melkeinpä pakko uhrata pari omaa kaupunkia. Kun kaupunkeja on vähemmän, on niitä kaikkia helpompi myös suojata. Kohti raunioita lentävät vihollisen ohjukset voi jättää täysin omaan arvoonsa. Tässä jäi vähän harmittamaan se, kun minulla oli pisteitä kasassa joku +120 000 ja olisikohan ollut wave 24 tai jotain sellaista menossa. Äkisti ohjuksen osuessa yhteen kaupunkiini peli sanoi piip ja palasi bootin Sega -ruutuun, jossa Segan logo jäi vain välkkymään. En tiedä oliko kyseessä joku yksittäinen bugi, vai ovatko pelin kehittäjät ajatelleet, ettei kukaan tätä jaksa näin pitkälle pelata muutenkaan ja peli kaatuu aina noilla tienoin. En tiedä enkä aio kokeilla uudelleen, vaikka sinänsä varsin mukava kokemus oli tämänkin pelaaminen. Tätä olin toki pelannut jonain DOS-versiona joskus aikoja sitten ja tiesin heti pelin alettua, että tässä on kyseessä todella tahmea versio pelistä.
Ultra Pong
Voi jeesus. Pong. Kuka jaksaa pelata Pongia vuonna 1996 saati vuonna 2025? Pongissa on kaksi suorakulmiota ja yksi neliö. Neliö on pallo ja suorakulmiot mailoja. Tavoitteena on saada pallo menemään vastustajan mailan ohi ruudusta ulos. Ensimmäisenä 15 pistettä saanut voittaa. Hohhoijaa. Eri asetuksia tässä Pongissa on noin miljoona. Voi pelata tavallista Pongia tai Hockeytä, jossa maalit ovat lähellä keskustaa ja pallo kimpoilee ruudun joka reunasta. Sitten voi laittaa ylimääräistä seinän nysää kentälle. Sitten voi myös muutella sitä, montako mailaa ja missä ne mailat ovat. Hohhoijaa. Jaksoin yhden tavallisen Pongin kahdella mailalla voittaa. En todellakaan jaksa tämän kaikkia eri asetuksia käymään läpi voitto mielessä, nimittäin tässä tekoäly on aika kova vastus. Tykkään siitä, että kannessa tämä peli on esitelty erikseen tuollaisella tarralla "Also including Pong" aivan kuin se olisi joku loistava myyntivaltti. Ei hyvää päivää. Ja vielä Mega Drivelläkin. Voi voi.
 |
| Ultrapong original version |
 |
| Ultrapong Sega version |
Yhteenveto
Olin aluksi todella ärtynyt tällaisen pelin tullessa vastaan. Minä en kamalasti lämpene näille 1980-luvun ihan alun antiikkipeleille ja ajatus tällaisten pelaamisesta aluksi ärsytti jonkun verran. Täytyy kuitenkin todeta, että Pongia lukuun ottamatta kasetin tarjontahan oli ihan mukavaa. Centipede ja Missile Command on ihan hyviä videopelejä. Siitäkin huolimatta, että tällä kasetilla on todennäköisesti huonoimmasta päästä versiot molemmista peleistä. Pong sen sijaan ei kyllä jaksa kiinnostaa. Pong ei ole kiinnostanut edes ensimmäisellä kerralla kun siihen törmäsin, vaikka toki se on videopelihistoriallisesti merkittävä tekele. Ei vaan Pongit kiinnosta eikä sitä kiinnostaisi enää koskaan nähdä, vaikka eiköhän se tule vielä elämän aikana vähintään miljoonassa eri julkaisussa vastaan.
Arcade Classicsille annan ihan hyvät 3/5 pistettä Missile Commandin ja etenkin Centipeden vuoksi. Kyllä näitä pelaa. Vaikka tuskin enää pelaankaan.
Kommentit
Lähetä kommentti