Jeopardy

Peli #33: Jeopardy

Kehittäjä: GameTek

Julkaisuvuosi: 1993 USA

Peli on julkaistu lisäksi Mega Drivelle.

Jeopardy on television kisailuohjelma, joka on pyörinyt Suomen televisiossa vasta tämän vuosituhannen puolella. Vuonna 1993 kyseistä ohjelmaa ei oltu vielä Suomessa esitetty, eikä tätä peliäkään julkaistu koskaan USAn ulkopuolella. En tiedä mitä kautta tämä ohjelmakonsepti on itselle alunperin tuttu, koska tuttu se oli, vaikka en Suomen versioita tästä ole koskaan katsonut. Kyseessä on siis tietovisailu, jossa "tavallisen tietovisailun sijaan ei etsitä vastauksia, vaan kysymyksiä" eli toisin sanoen etsitään vastauksia vain hassulla tavalla esitettyihin kysymyksiin. Esimerkiksi siis niin, että pelaajille esitettäisiin väittämä "Vastaus: Segan erinomaisella ja eloisalla taustavalaistulla laajan katselukulman värinäytöllä varustettu käsikonsoli, joka tarjoaa monikkomuotoisiksi tunneiksi peliaikaa kuudella AA-paristolla." ja pelaaja saisi pisteet kotiin esittämällä tähän vastaukseen liittyväksi kysymykseksi "Mikä on Game Gear".

Tätä peliä voi pelata yksin tai kaksin. Yhden pelin voitto on samalla koko pelin läpäisy, jonka jälkeen esitetään lopputekstit ohjelmiston päättymisen merkiksi. Odotin vähän kauhulla, että kuinka kauan tässä mahtaa mennä, mutta ei mennytkään lopulta varmaan tuntia kauempaa.

Pelin alkukuvat koostuvat Segan logosta, tästä upeasta naamakuvasta ja kuvasta Jeopardyn kisastudiosta.

Studiossa on todella raukea meininki. Silmistä päätellen kisa käydään voimakkaiden rauhoittavien lääkkeiden alaisena.

Minä pidän tietovisoista ja pääni on tiukkaan pakattu nippelitiedon romuvarasto. Sinne ei kuitenkaan ole mahtunut kovinkaan paljoa populaarikulttuuritietoa, joka on ollut relevanttia Amerikan Yhdysvalloissa vuonna 1993. Otinkin ensimmäisessä pelissä aika hyvin turpaan aluksi, kunnes tajusin aika hyväksi strategiaksi vain odottaa, että tietokonepelaaja yrittää vastata kysymyksiin ennen minua vastaten hyvällä todennäköisyydellä toistuvasti nerokkaan yleisvastauksen "ZWXYZ" aiheuttaen itselleen miinuspisteitä. Tässä siis se voittaa, jolla on eniten pisteitä kahden pitkän kyselykierroksen jälkeen. Ensimmäisellä pelikerralla vähän kauhistuin kilpakumppaniani, joka vastasi kaikkeen ZWXYZ paitsi tiesi sitten kaiken, kun alettiin kysyä aseisiin liittyviä kysymyksiä. Tässä vaiheessa oltiin jo aika pitkällä toisessa erässä, enkä ollut päässyt pisteissä edelle kovasta yrittämättömyydestäni huolimatta. Sitten kävi klassinen onnenpotku ja Game Gearin akuista loppui virta. Kirosin akkuni, kytkin johdon ja aloitin alusta. Pian huomasinkin, että pelissä vaihtuu vissiin vain kysymyskategoriat, mutta niiden sisällä on aina samat kysymykset. Nyt äkisti siis edellisen pelikerran jälkeen se olinkin minä, joka tiesi kaiken aseista ja lastenpsykologiasta. Eri kategorioitakaan ei vissiin kauheasti ollut, koska toisella pelikerralla oli useita samoja kuin ensimmäisellä kerralla. Minua raukeassa pelimaailmassa edustava pälvikaljuinen vanhus voittikin siis sievoisen summan rahaa helposti ennen kuin lopputekstit rullasivat.

Vastapelaaja laittaa usein vastausten osalta parastaan. Jännästi juuri minkään kysymyksen vastaus ei vaikuta olevan ZWXYZ.

No niin. Tämä oli tällainen. Sinänsä ihan kiva visailu, mutta toisaalta liian vähän kysymyksiä. Toisaalta myös vaikka tässä oli paljon edelleen nykypäivänä ihan päteviä kysymyksiä, niin oli tässä jonkun verran kyllä myös sellaisia aikalaiskysymyksiä, joilla ei ole enää mitään relevanssia nykyaikana. Grafiikat nyt on pääasiassa tekstiä. Pelaajat riemuitsee voitosta huonon näköisillä animaatioilla tai lyövät kämmentä otsaan vastatessaan väärin. Juontaja imee tuttia pelaajan vastatessa väärin osoittaakseen pelaajan olevan vauva. Äänet on varsin karut ja saavat kernaasti laittamaan Game Gearin äänettömälle.

Olen voittaja. Voittajan on helppo tuijotella raukein ja lasittunein silmin eteensä.

Sinänsä ihan jees, mutta todella puutteellinen visailupeli. 2/5