Cosmic Spacehead

 Peli #17: Cosmic Spacehead

Kehittäjä: Codemastes

Julkaisuvuosi: 1993

Peli on julkaistu myös Master Systemille, Mega Drivelle, NESille ja monille muille alustoille.

Kun peli nimeltä Cosmic Spacehead valikoitui satunnaisesti listalta seuraavaksi peliksi en osannut yhtään odottaa, että mitä tuleman pitää. Kun käynnistin pelin ja näin ruudulla kuvan tuossa kansikuvassakin olevasta hahmosta, jolla on päänään kahden pennin Wish -versio Kool-Aid -äijästä, en tiennyt vieläkään mitä odottaa, ja etät mikä tämä hahmokaan oikein on olevinaan.

Olin kuitenkin pelin alettua positiivisesti yllättynyt huomatessani, että kyseessä on point 'n click -seikkailupeli, joista pidän. Kyseessä on Linus Spaceheadin vuonna 1992 julkaistun jatko-osan Linus Spacehead's Cosmic Crusaden vuosi alkuperäisen verison julkaisun jälkeen julkaistu uudelleen nimetty remake. Miksi nimi vaihtui ja pelistä tehtiin heti vuoden jälkeen remake? En tiedä. Linus Spacehead'kään ei ole välttämättä kamalan tuttu hahmo kellekään. Itsellä alkoi kuitenkin kellot hyvin vaimeasti tuon nimen luettuani soida päässä, koska olen katsonut YouTubesta Video Game Historianin videon NESin Aladdin Deck Enhancerista, jolle ensimmäinen Linus Spacehead muun muassa julkaistiin. Ei siis todellakaan mitenkään kovin mainstreamiä julkisuutta saaneesta pelisarjasta ole kyse.

Ensimmäisessä pelissä oli vissiin ideana se, että Linus, tai siis Cosmic oli haaksirikkoutunut aluksellaan Maahan. Planeettamme oli noille Linoleum -planeetan asukkaille ennalta tuntematon planeetta. Maasta kotiin päästyään kukaan ei usko Cosmicin kertomuksia Maasta, koska pics or didn't happen. Cosmic Spaceheadissa tarkoituksena on päästä matkaamaan Cosmicin kotiplaneetalta Maahan kameran kanssa ottamaan kuvia, jotta muut Linoleumin asukkaat uskoisivat Cosmicia ja hän saisi mainetta ja kunniaa.

Inventaariossa näkee vain yhden esineen kerrallaan, joka on vähän mälsää, kun ainakin kaksi esinettä mahtuisi ruudulle kerralla.

Tasoloikkakentät on aika rumia ja antavat halvan vaikutelman.

Grafiikat ovat aika rumat ja musiikit oikeastaan aika kauheat. Etenkin tasoloikintakenttien taustat on usein ihan kuin jotain MS Paintilla tehtyjä töherryksiä.

Peli on siis osittain seikkailupeli ja osittain tasoloikkapeli. Seikkailuosioissa eri verbien välillä rullataan ykkösnapilla ja toimintoja hyväksytään kakkosnapilla. Ruudun alareunasta löytyy inventaario, jossa vähän nihkeästi näkee vain yhden esineen aina kerrallaan. Seikkailuosioiden välisen matkan joutuu ensimmäisellä kerralla taittamaan läpäisemällä tasoloikkakentän. Kun tasoloikkakentän on kerran läpäissyt, ei sitä tarvitse enää uudelleen pelata, vaan hahmo vaan liikkuu karttaruudulla seikkailuruutuun. Uusiin merkittäviin paikkoihin tullessa saa salasanan, jolla voi peliä sitten jatkaa myöhemmin. Salasana on pitkähkö ja miellyttävästi esitetty yhtenä pitkänä pötkönä syöttämisen ja tarkistamisen hankaloittamiseksi.

Paikkojen välillä kulkiessa esitetty karttaruutu on kivan näköinen, mutta välillä hahmon taivallus on vähän turhan hidasta, jos joutuu paljon ravaamaan edestakaisin.

Salasanat on pitkähköjä pötkylöitä, vaikka kovin monipuoliselle invetaarion tallentelulle tässä ei nähdäkseni olisi ollut tarvetta.

Kyseessä on aika yksinkertainen seikkailupeli, jonka ei pitäisi suuria ongelmia tuottaa genren noviiseillekaan. Tasoloikintakentät ovat myös pääosin aika helppoja, mutta niissä on myös todella huonoa ja halpaa kenttäsuunnittelua, jossa joutuu tekemään paljon hyppyjä näkemättä yhtään etukäteen minne ollaan menossa. Cosmicin keinovalikoima vihollisten suhteen on olematon - vihollisista ei voi mitenkään hankkiutua eroon, vaan niitä pitää väistellä. Yksi osuma vihollisiin tai putoaminen rotkoon vie elämän. Elämiä saa lisää keräämällä riittävän määrän kentistä löytyviä kosmisia patukoita.

Peli ei varsinaisesti loista millään osa-alueella ja tasoloikintakohtia sanoisin jopa aika huonoiksi. Kokonaisuutena peli oli kuitenkin mukava yllätys. Helppohan tämä oli ja sinänsä aika lyhyt. Yhdessä aamupäivässä tämän lepotuolissa rentoutuen pelasi läpi. 4/5