Mechanized Attack

 Mechanized Attack

Kehittäjä: SNK

Julkaisuvuosi: 1990 USA

Ei siinä nyt sitten kauaa nokka tuhissut. Ekalla yrittämällä läpi ja yks continue meni.


Tämä onpi SNK:n 1989 julkaistu arcadepelistä vuonna 1990 julkaistu kotikonsolinäännös.





Vähän tulee arcadeversion julisteesta jonkun ihmeen takia Terminaattori mieleen.

Juonesta en nyt oikeastaan sen enempää tiedä, kuin että jotain terroristeja siinä vissiin oli. En tiedä olisiko alkuruudussa odottamalla jotain juonentynkää tullut, mutta en nyt jäänyt odottelemaan ekalla kerralla enkä olettanut peliä myöskään heti läpäiseväni. Wikipedia-artikkelikaan ei kerro juonesta mitään, vaan ainoastaan siitä, että NES-versiossa saa jollain näppäinyhdistelmällä jonkun naishahmom ottamaan vaatteet pois ja samalla peli kaatuu. Kuulostaa ihan sellaiselta ala-asteen välituntihuhulta. Sitten on oma väliotsikko Robot Terminator ja siellä vain linkki artikkeliin 1984 Terminator.





Noh, peliä voi pelata joko ohjaimella tai Zapperilla. Ohjaimella vissiin B ampuu ja A heittää kranaatin. Zapperilla pelatessa liipaisimesta ammutaan, ja kyllä... Ohjaimen A heittää kranaatin. Voi vittu.

Fiilikseni, kun aloitan Zapper-pelin ja huomaan tarvitsevani kesken actionin toista ohjainta.

Peli alkaa maihinnoususta merillä. Viholliset ovat vedestä kurkkaavia sukeltajia, helikoptereita ja laivojen tykkejä. Ekan kentän jälkeen saa valita kahdesta vaihtoehdosta, mihin kenttään jatkaa. Toisesta kentästä alkaen peli alkaa hieman ärsyttää. Tavalliset sotilaat alkavat enenevissä määrin osoittautuakin robottiterminaattoreiksi, jotka eivät kuole yhdestä ammuksesta. Sen sijaan tarttee ampua pari kertaa, sotilas menee maahan ja kohta nouseekin ylös robottiterminaattorina, joka vaatii vielä 2-3 osumaa. Myös raketteja ampuvat koirat ovat roborttiterminaattoreita. Seassa on myös yhdestä kuolevia sotilaita. Pelissä ammusten määrä on rajallinen, joten se on vähän harmittavaa joutua jatkuvasti arpomaan, että ampuuko vihollista kerran vai viidesti. Lippaita saa kerättyä kentistä, mutta joskus ammukset pääsee loppumaan. Silloin mennään sellaiseen outoon moodiin, että ampua edelleen voi, mutta vain tyyliin kerran kolmessa sekunnissa. Kannattaa siis tuossa vaiheessa priorisoida niitä ammus pick-upeja, jos niitä näkee.


Kaikesta huolimatta peli on aika helppo. Alussa tuntui, etten meinannut osua mihinkään ja epäilin tämän johtuvan jo jenkkipelin pelaamisesta PAL-konsolilla, mutta kyllä sitä sitten alkoi osua. Tässä ehkä vähän hämäsi se, kun ruudulla näkyy myöhempien valopyssypelien tapaan se oma osumakohta sellaisena täplänä, mutta tässä se tuntui menevän usein kyllä minne sattuu vaikka osuman olisi saanutkin. En tiedä montako continuea tässä on, mutta ainakin yksi.


Sinänsä ihan kivoja vaihtelevia maisemia tässä pelissä, mutta viholliskattaus säilyy kyllä tokan kentän jälkeen pääosin samana pelin loppuun. Plussaa ehkä siitä, että voi valita usean eri kenttäpolun välillä, mutta se tuskin saa minua pelaamaan enää uudelleen tätä.


Pitkän pitkä miinus ohjaimen käytöstä samalla, kun joutuu ampumaan.

BRAAAAAM! TERRORISTIT KUOLIVAT JA RAUHA VOI PALATA MAAN PÄÄLLE.

Ei kovin hyvä Zapper -peli mielestäni. Saatanasti tässä joutuu vaan liipaisimesta vetämään. Melkein kuin To the Earthin bossitappelua koko peli.


2,5/5

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

(K-18) Panesian Power

Stargate

Ariel the Little Mermaid