Freedom Force

 Freedom Force

Kehittäjä: Sunsoft

Julkaisuvuosi: 1988 USA

Sunsoftin ultraväkivaltainen valoasepeli vuodelta 1988. Julkaistu ilmeisesti vain Ameriikoissa.

Tuntemattomat sissit -niminen terrorijärjestö on ottanut lentokoneellisen ihmisiä panttivangeikseen. Järjestöön kuuluu perunasäkit päässä olevia Bagmaneja, jotka eivät tiedä miksi taistelevat, mutta pitävät väkivallasta selä Elite Assassineita, joiden rikoksia on mm. punaisia päin kävely ja joita motivoi pääsy TV-uutisiin. Järjestön pää on oudon näköinen Eugene Extreme, joka haluaa valoittaa maailman. Terroristeja pysäyttämään lähetetään agentti Rad Rex (kaksinpelissä myös Manic Jackson), jonka funktio on terminator/combat.

Tässä on viisi kenttää. Ensimmäisessä kentässä surmataan kaikki roistot maailman vaarallisimmassa lentokoneessa, joka kylki on täynnä aukeavia ovia. Sittem surmataan kaikki roistot. Toisessa jaksossa surmataan kaikki roistot lentokoneeseen vievästä putkesta. Kolmannessa jaksossa surmataan kaikki roistot lipunmyyntiauöadta. Neljännessä jaksossa surmataan roistot kadulta. Viimeisessä tasossa surmataan terroristit heidän päämajassaan.

Rad Rex ja Manic Jackson ovat sinisiä. Kaikki ovat näissä väliruuduissa sinisiä.

Tässä siis vihollisia tulee esiin juttujen takaa murhattavaksi. Usein kuitenkin tulee myös siviilejä, joiden surmaamisesta tulisi pidättäytyä pääosin. Joskus tulee roisto ja siviili kerralla, jolloin roiston joutuu päästämään menemään. Ruudun alalaidassa näkyy oma energia, sallitut siviilitapot ja ammukset. Lisäksi oikeassa nurkassa on ruutu, jossa välillä välkähtää joku powerup, tai peliä vaikeuttava nappi. Pelissä pitää selvitä samalla energialla ja siviilitappomittarilla koko peli. Alareunassa välkähtää joskus lisäenergia, mutta se on ruudulla aina niin vähän aikaa, etten itse ainakaan saanut siihen osuttua. Pyssyjä saa tehokkaamman revolverin, jonka hyödystä en niin tiedä tai sitten kranaatinheittimen, joka tappaa joka laukaisulla kaikki ruudulta, myös siviilit. Se on siis aika huono.

Parin kentän välein pelataan bonuspelina hirsipuuta. Tämä sana-arvuuttelu tuntuu todella oudolta tämän hurmeisen toiminnan keskellä. Pääasiassa meni aina pieleen nämä.

Pelin TODELLISEN LOPUN vissiin saisi sillä, että samoilla energioilla pääsisi neljä kokonaista looppia läpi. Itselleni taitaa nyt tällä erää riittää TMR:n NESmanian kriteereinä ollut yksi looppi.

Lopussa Rad Rex lakkasi olemasta sininen. Ehkä ihonväri korreloi mielialan kanssa. Pusun saatua on parempi mieli.

Ihan kiva ammuskelu, jossa oli kuitenkin vähän liikaa ylimääräistä kamaa. Powerupit tuntui esimerkiksi ammuksia lukuunottamatta aika turhilta. Etenkin vahingossa raketinheittimen saaminen energian sijaan oli usein sama kuin vain tappaisi itsensä. Siviilejä ei saa räjäyttää, mutta jos vihollisia ei ammu, niin kuolee kyllä melko vikkelään. Sopivan lyhythän tässä aina yksi looppi on, joten ehkä tätä vielä jossain vaiheessa jaksaa useamman kierroksen kokeilla. Yllättävän monta yritystä meni ekan loopin läpäisyyn. Animaatio tässä on jotenkin NES-peliksi todella sulavaa!

3/5