Land of Ilusions Starring Mickey Mouse
Peli #10: Land of Ilusions Starring Mickey Mouse
Kehittäjä: Sega
Julkaisuvuosi: 1993
Tämä peli on julkaistu Game Gearin lisäksi Master Systemille.
Segan kehittämä Disneyn lisenssiä hyödyntävä tasoloikkapeli vuodelta 1993. Peli on julkaistu Game Gearille ja Master Systemille, joskin SMS -versio julkaistiin vissiin vain Euroopassa ja Brasiliassa.
Mikki Hiiri viettää jälleen aikaa joutilaana ja istuskelee nojatuolissa suosikkisatukirjansa kanssa. Mikki nukahtaa. Kun Mikki herää, ei hän olekaan enää kodissaan, vaan kylässä, joka on suoraan kuin sadusta, mutta vaan paskempi. Puissa ei ole lehtiä ja muutenkin kaikki on vähän rempallaan ja vituillaan. Mikki kuulee huutoa talon takaa, ja sinne mennessään Mikki näkee kyläläisen, jota inhoittava hirviö uhkailee. Mikki surmaa hirviön pomppuhyökkäyksellä ja saa sitten kuulla, että ilkeä Aave on vienyt kaiken hyvän taian pois laaksosta, jonka myötä laakso on pilalla, pelkkää paskaa tilalla. Mikki lupaa yrittää parhaansa. Toivotaan, ettei pahis tarjoa Mikille mitään korkea-arvoista adjutantin virkaa tai muuta vastaavaa, sillä mehän tiedämme vanhoista sarjakuvista miten lojaali Mikki on ystävilleen ja tavoitteilleen.
Peli on perus tasoloikkaa. Mikki osaa hypätä, tehdä hypystä pomppuhyökkäyksen ja poimia esimerkiksi kiviä ja avaimia käyttää niitä aseena. Onneksi luin suomenkielisen ohjekirjasen, niin tiesin myös, että eräs erittäin hauska tapa surmata Mikin viholliset on tehdä pomppuhyökkäys mäessä, jolloin Mikki liukuu mäen alas pyllyllään murskaten kaikki vastustajansa.
Grafiikat on selkeät ja kivan pirtsakat eikä musiikissakaan ole mitään valittamista.
Peli alkaa kahdella HP:lla ja sitä saa lisää sitä mukaa kun keräilee kenttiin piilotettuja tähtiä. Niitä olisi tarjolla karttaruudun pause menun perusteella vaikka kuinka monta, mutta itse löysin vain kolme ja se riitti minulle. Sinänsä noita olisi voinut olla ihan kiva etsiäkin, kun kenttiin pääsee palaamaan saatuaan uusia kykyjä, kuten seiniä pitkin kiipeilyä ja pilvien päällä kävelyä, mutta ei tuo oikein innosta tällaisessa pelissä, joka pitää yhdeltä istumalta pelata läpi. Kontrollit on varsin hyvät ja napakat.
![]() |
Bossit vaihtelevat tultasylkevistä lohikäärmeistä peljättäviin kummituksiin ja ärsyttävästi virnuileviin kiviin. Bossit tarjoavat sopivasti haastetta. |
Kenttäsuunnittelu on varsin mukavan vaihtelevaa. Kentät on aika lyhyitä ja sinänsä koko peli on aika lyhyt. Itsellä meni toisella istumalla läpi ja aiemmalla kerralla läpäistyt kentät pääsi tokalla kerralla aikalailla heittämällä läpi. Pelissä on rajalliset elämät, mutta loputtomat continuet. Continuen jälkeen peli jatkuu karttaruudusta, eli kentän joutuu kuitenkin aloittamaan alusta. Kerätyt tähdet kuitenkin jää game overin jälkeenkin, joten jos kentässä on tähden saanut, ei sitä tarvitse enää uudelleen mennä keräilemään. Kentät on pääosin varsin helppoja ja joissain kentissä voi valita useista eri etenemisreiteistä itselleen mieluisimman. Uintiosuudet tässä pelissä on varsin turhauttavia. Mikki pystyy pidättämään hengitystä aika lyhyen tovin, joten noissa pidemmissä ja monimutkaisemmissa uintikohtauksissa on kyllä käytänönssä pakko tietää etukäteen minne pitää mennä, ettei lopu happi kesken. Muutama bossikin pelistä löytyy ja ne ovat pääosin aika helppoja heti, kun vaan yksinkertaiset kuviot oppii. Vaikein oli varmaan rapu, koska taistelu tapahtui uiden.
![]() |
Ei tullut kamalasti tähtiä kerättyä. Tähdistä sai aina yhden palkin lisää energiamittariin. Viisi tuntui ihan riittävältä. |
Tämähän oli ihan mukava kokemus. Mulla ei oikeastaan mitään ennakko-odotuksia tätä kohtaan ollut ja satunnaisesti tuli valittua Game Gearin julkaisukirjastosta vaan joku peli, joka sattui nyt tällä kertaa jopa löytymään itseltä hyllystä. Vaikeustaso sopivan helppo kaltaiselleni videopelinoviisille. Sonic 2:n jälkeen kyllä ihan mukavaa vaihtelua.
3,5/5
Kommentit
Lähetä kommentti